Datayrittäjän verotus ja tulevaisuuden riskit

Kirjoittanut Samu Lahdenperä · Julkaistu 31.8.2026

Yksinyrittäjän kulurakenne on tänään halpa: 1 012 euroa kuukaudessa kattaa kaiken paitsi oman palkan. Se ei pysy sellaisena. Kaksi päätettyä lakimuutosta, yksi toistuvasti ehdotettu ja yksi rakenteellinen riski muuttavat lukua lähivuosina — yksi niistä nostaa sitä 69 prosenttia.

Alla ne suuruusjärjestyksessä, oikeilla luvuilla samasta yhtiöstä. Jokaisen kohdalla lukee, onko muutos päätetty vai vasta ehdotettu.

1. YEL-uudistus 2028 — suurin yksittäinen kuluriski

Päätetty valmisteltavaksi · voimaan 1.1.2028

YEL-maksu ei lasketa palkasta vaan yrittäjän itse ilmoittamasta työtulosta. Tässä yhtiössä työtulo on ollut lakisääteisen alarajan tuntumassa: henkilösivukulut ovat olleet 3,4–4,1 prosenttia palkoista, ja kun niistä vähennetään työnantajan sairausvakuutusmaksu, YEL:ksi jää noin 1 700–1 900 euroa vuodessa. Se vastaa noin 9 000–10 000 euron työtuloa samalla kun palkkaa on nostettu 83 500 euroa.

Juuri tähän lakimuutos puuttuu. Valmisteilla olevassa YEL-uudistuksessa työtulon vähimmäistaso sidotaan yrittäjän ansiotuloon: siirtymäkaudella 30 prosentista viidellä prosenttiyksiköllä vuodessa 50 prosenttiin. Samalla aloittavan yrittäjän 22 prosentin maksualennus poistuu — ennen lain voimaantuloa myönnetyt alennukset jäävät voimaan, mutta tässä tapauksessa 48 kuukauden alennusjakso päättyi joka tapauksessa kesäkuussa 2026.

Pakolliset kulut nousevat 1 012 eurosta noin 1 706 euroon kuukaudessa. Se on 69 prosentin nousu kulurakenteessa, joka on ollut käytännössä muuttumaton kolme vuotta — ja se tapahtuu ilman että yhtiö saa vastineeksi yhtään uutta työkalua tai asiakasta.

2. Huojennettu osinko — ei poistumassa, mutta pysyvästi tarkkailussa

Ei päätetty · ehdotettu toistuvasti

Käytän tästä tarkoituksella provosoivaa nimeä veroton osinko — ja se on kolme neljäsosaa totta. Listaamattoman yhtiön osingosta on pääomatuloa 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, ja siitä 75 prosenttia on kokonaan verovapaata tuloa. Veroa maksetaan vain jäljelle jäävästä neljänneksestä, ja sekin pääomatulon 30 prosentin kannalla: kokonaisrasitukseksi jää 0,25 × 30 % = 7,5 prosenttia. Ei siis nolla — mutta kolme neljäsosaa osingosta ohittaa verottajan kokonaan. Rajan yli menevästä osasta 75 prosenttia on ansiotuloa, jolloin rasitus nousee palkan tasolle eli noin 49 prosenttiin.

Käytännössä 8 prosentin raja tarkoittaa, että kirjanpitäjä jakaa täsmälleen sen eikä euroakaan yli. Tässä yhtiössä osinko on osunut rajaan sentilleen neljä kertaa peräkkäin:

Neljän vuoden osingoista veroa on kertynyt 2 077,90 euroa. Täydellä pääomatuloverolla samasta 27 705,25 eurosta olisi mennyt noin 8 312 euroa: huojennus on siis ollut näille neljälle vuodelle runsaan 6 230 euron arvoinen, noin 1 560 euroa vuodessa.

Kapasiteetti kasvaa itsestään, koska oma pääoma kasvaa jakamattomalla tuloksella. Vuoden 2025 tulos verojen jälkeen oli 42 433 euroa rahoitustuotot mukaan lukien, ja kun siitä jaettiin osinkona 11 072, yhtiöön jäi 31 361 euroa. Se nostaa seuraavan vuoden osinkokapasiteettia noin 2 500 eurolla. Nykytahdilla huojennettu osinko ylittää 20 000 euroa vuonna 2030.

Riski: nykyinen hallitusohjelma jättää listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ennalleen, joten mitään muutosta ei ole päätetty. Mutta valtiovarainministeriön laskelmien mukaan huojennuksen verotuki on noin 400–500 miljoonaa euroa vuodessa, ja ministeriön oma yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esitti jo 2017 tuottoprosentin laskemista 8:sta 4:ään ja veronalaisen osuuden nostamista 25:stä 40 prosenttiin. Esitys ei ole edennyt, mutta se palaa pöydälle joka kerta kun julkista taloutta sopeutetaan.

Netto-osinko puolittuisi: −5 370 euroa eli −52 prosenttia. Yhtiöön kertynyt raha ei katoaisi, mutta sen ulosotto hidastuisi puolella. Vaihtoehtoinen reitti on yhtiön purkaminen, jossa hankintameno-olettama nousee 40 prosenttiin kymmenen vuoden omistuksen jälkeen. Tämän yhtiön kohdalla se päivä on 22.6.2032.

3. Yhteisövero laskee 18 prosenttiin 2027 — ainoa hyvä uutinen

Päätetty · voimaan verovuodesta 2027

Yhteisövero laskee 20 prosentista 18 prosenttiin verovuodesta 2027 alkaen. Samalla elinkeinotoiminnan tappion vähentämisaika pitenee 25 vuoteen. Vuoden 2025 tuloksella (53 115 € ennen veroja) muutos olisi jättänyt yhtiöön 1 062 euroa enemmän.

YEL-nousua se ei kompensoi, mutta se kasvattaa nettovarallisuutta ja siten myös huojennetun osingon kapasiteettia hieman nopeammin.

4. Asiakaskeskittymä

Rakenteellinen · toteutunut riski

Neljässä vuodessa myyntituloja on tullut yhdeltä ainoalta asiakkaalta — ei käytännössä vaan kirjaimellisesti. Kaikista kassaan tulleista euroista sen osuus on 88,8 prosenttia; loput ovat omia siirtoja, veronpalautuksia ja sijoitusnostoja. Vuonna 2024 osuus oli 99,9 prosenttia. Tämä on yhtiön suurin yksittäinen riski.

Kulurakenteen kannalta seuraus on kiinnostava: kun pakolliset kulut ovat 1 012 euroa kuukaudessa, tilikauden lopun kassa kattaa ne runsaat 20 kuukautta ilman yhtään laskua — ja sen takana on vielä sijoitussalkku. Riski ei siis ole maksukyvyttömyys vaan tulotason romahdus. Kevyt kulurakenne on tässä mielessä vakuutus.

Yhteenveto: mikä muuttuu ja milloin

Nettovaikutus on selvä: yhteisöveron lasku tuo takaisin noin 1 062 euroa, YEL vie 8 330. Ero on lähes kahdeksankertainen, ja se osuu juuri siihen kuluerään, joka on pysynyt muuttumattomana kolme vuotta.

Verotus- ja vakuutustiedot: Veronmaksajain Keskusliitto, listaamattoman osakeyhtiön osinkoverotus · Valtiovarainministeriö, yhteisöveron alennus · Elo, YEL-uudistus · VM 12/2017, yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti. Haettu 30.8.2026. Tämä sivu ei ole vero- eikä sijoitusneuvontaa.